Täältä löydät tarinaa yhden keski-ikäisen naisen ja nuoren koiran seikkailuista kohti uusia tuulia. Saatat lukiessasi inspiroitua perinnekäsitöistä, legorakentelusta, luonnon ihmettelystä ja koiran kouluttamisesta. Myös miniatyyrikoon satumaailmat ja arki autismikirjolla voivat tulla tutuksi. Ohjeita ja vastauksia elämän suuriin kysymyksiin en lupaa, mutta uusia näkökulmia ja niitä hyviä kysymyksiä aina löytyy. Kiva, kun olet täällä kanssamme ihmettelemässä!
Toinen reissu remonttikohteeseen on takana. Paikka alkaa tuntua jo omalta. Koska voimani ovat vielä uupumuksen jäljiltä rajalliset ja seikkailussa on mukana myös Eppu-koira ominen tarpeineen, ei viikko mennyt pelkästään hiki pipossa puuhatessa. Monet hetket istuimme myös paikoillaan ja katselimme, missä sitä ollaan. Keskeneräisissä huoneissa hengailu, päiväunien ottaminen ja metsän torvijäkälien tutkiminen ovat niitä juttuja, jotka juurruttavat meitä tähän paikkaan.
Täällä sitä ollaan vaihteeksi kaupunkiresidenssissä Lappeenrannassa. Pimeää on, vaikka hetkeksi lumipeite maisemaa saapuikin valaisemaan. Kuva on Linnoitukselta, Lappeenrannan omasta vanhasta kaupungista, joka nykyään on varsin viehättävä aikamatkailu- ja tunnelmointipaikka. Vallipolun näkymät viehättävät jopa räntäsateessa!
Terveiset 30-luvun hirsitalosta Pirkanmaalta! Näin se kävi yksi unelma toteen viime viikolla, kun asuntokaupat tehtiin ja sain avaimen talooni. Ostokseni on ollut jokusen vuoden tyhjillään ja kaupan mukana ei tullut ainuttakaan dokumenttia, joista olisin saanut tietoa kiinteistön kunnosta tai vaiheista. Näytössä kyllä kurkin kaikki paikat, mutta aikamoinen yllätyspakkaus tälläinen hankinta on, ja onneksi hinta sen mukainen. Nyt olen muutaman päivän ennättänyt siivota, koluta ja kaivella ja onnekseni yllätykset ovat olleet iloisia.
Unelmoijan elämään sisältyy paljon odottelua. Tällä odotellaan nyt kiinteistökaupan toteutumista. Sen piti jo olla ihan selvä juttu, mutta niin vaan paperityöt hidastavat unelmaan käsiksi pääsemistä. Hankalinta on, etten tiedä, milloin homma on paketissa. Ei auta, kuin odotella. Huomaan, että tällainen kärsivällisyys ei ole yksi vahvuuksistani. Ylikierrokset sähköistävät arkea ja sukat pyörivät jalassa. Koetan miettiä, että tässä on nyt ihan positiivisesta asiasta kyse ja ei edes oikeasti ole mikään kiire. Kaivan esiin tutut stressinhallinnan konstini: kynttilän, teekupposen ja keskeneräisen legohomman rakentelun. Kyllä tästä selvitään ja pääsen vielä toteuttamaan suunnitelmiani ja elämään unelmaani todeksi!
Täällä näppäimistön takana on Keski-Suomesta alun perin kotoisin oleva, Lappeenrannassa vaikuttava ja kenties tässä uusiin paikkoihin päätyvä eukkonen ja vieressäni tuhisee Stadin gimma, lagotto romagnolo Eppu. Koska blogi ja matkamme on tässä vasta alkamassa, en paljastakaan meistä sen enempää. Moni asia arjessamme on muotoutumassa nyt joksikin uudeksi. On siis unelmien aika ja siksi hyvä kohta aloittaa tämä tarina täällä blogissakin juuri nyt.
Luo oma verkkosivustosi palvelussa Webador